Ovatko prostituoidut kellariin kahlehdittuja ihmiskaupan uhreja vai luksuselämää viettäviä escorteja? Oikeasti suomalaisen seksityön todellisuus on paljon arkisempi kuin mielikuvamme: tavanomaisia ihmisiä tavanomaisine haluineen ja tarpeineen.

Punainen eksodus perustuu seksityöntekijöiden kirjoituksiin ja haastatteluihin ja siksi sen välittämä kuva seksikaupasta poikkeaa ratkaisevasti vallitsevista myyteistä. Seksityöntekijöitä yhdistää vahva vapauden eetos: alalle ei päädytä niinkään suurten tulojen, traumaattisen menneisyyden tai pakon vuoksi, vaan koska seksin myynti vapauttaa tiukan kontrollin ja matalan palkan palvelutöistä. Prostituutio voi olla väylä oman seksuaalisuuden kehittymiseen tai yhteiskunnalliseen kapinaan, mutta ennen muuta se on keikkatyötä, jossa myydään fantasioita ja jossa jaksaminen vaatii omien rajojen kunnioittamista.

Punainen eksodus avaa uuden näkökulman myös poliittiseen prostituutiokeskusteluun. Seksityöntekijöiden mukaan heidän hyvinvointiaan eivät uhkaa niinkään pahat rikollisjärjestöt kuin leima, joka sulkee ulos yhteiskunnasta ja estää akuuteissakin tilanteissa turvautumisen poliisiin tai terveyspalveluihin. Tästä syystä suuri osa prostituoitujen auttamiseen tähtäävää lainsäädäntöä on käytännössä heikentänyt heidän asemaansa.

Kaupallinen seksi sijaitsee sukupuolen, luokan, etnisyyden ja seksin valtarakenteiden risteyksessä. Siten se on luonteeltaan ambivalentti, sisältäen sekä riiston että autonomian elementtejä. Seksuaalinormeja rikkova työväenluokkainen nainen on edelleen lainsuojaton, mutta myös monin tavoin etuoikeutettu suhteessa säädyllisempiin sisariinsa.

Anna Kontula on tamperelainen sosiologi ja työelämän tutkija.