Rohkean esikoiskirjailijan tarkkanäköinen, vimmainen teos näyttää taiteen parantavan voiman.

”Minä vihaan tätä rakennelmaa, joka myrkyttää meidät.”

Tuomas Aitonurmi sylkee suustaan sanoja, joiden takana on syvä henkilökohtainen trauma. Hän kirjoittaa suoraan sitä kohti. Näin syntyy väkevän omakohtaisia esseitä kiusaamisesta, homoudesta ja maskuliinisuudesta.

Ruumiin ylittävä ääni -kokoelmassa taidetta käsittelevät tutkielmaesseet vuorottelevat elämäkerrallisen kerronnan kanssa. Videotaiteesta, musiikista ja kirjallisuudesta Aitonurmi löytää korjaavia kokemuksia.