Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Naishallitsijoiden väylät valtaan olivat erilaisia: asemaan noustiin virallisen kruununperimyksen kautta, vallasta kamppailtiin kilpailevien kruununtavoittelijoiden kanssa tai joskus valta piti vain kaapata. Päättäväiset monarkit siivosivat naisten vallan rajoittamista tavoitelleet tieltään.

Naisia valtaistuimella lähtee yhdentoista suvereenin naishallitsijan mukaan aikamatkalle heidän hoveihinsa. Se seuraa hallinnon uudistamista, tieteiden ja taiteiden vaalimista, henkilökohtaisen elämän käänteitä ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä. Valtaan päästyään naishallitsijoiden oli usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan.

Tapaamme muun muassa Englannin ”Verisen” Maria I Tudorin, joka vaali uskoa, sekä Espanjan Isabella Katolilaisen, joka rahoitti Kolumbuksen tutkimusmatkoja. Samalla selviää, millaista oli Maria Teresian poliittinen viisaus ja kuinka vain hallitsijan puolisoksi matkannut saksalainen Sophie nousi Venäjän yksinvaltiaaksi, joka muistetaan Katariina Suurena.