Löytyykö vastaus ATK-verkosta? Sysi-Suomen paikallislehti lakkautetaan, Mielensäpahoittajalta katoaa yleisönosasto. Tukkeutuvatko suonet, leikkaako sydän kiinni, kun ei ole paikkaa missä voi kertoa mitä ajattelee ja mistä pahoittaa mielensä? Onko ihmisellä ääntä, jos hän jupisee yksin sohvalla, metsässä tai kellarissa?

Pojantytär kehottaa Mielensäpahoittajaa perustamaan atk-verkkoon oman sivuston mielipahalleen, näkemyksilleen ja maailmanparannusehdotuksilleen. Mielensäpahoittajan bolgi saavuttaa odottamattoman suosion, vaikka päähenkilö itse enemmän epäilee 83-vuotiaan miehen päästöjen kiinnostavuutta. Verkkoon pudotettu ajatus tuottaa sivuääniä välihuutelijoilta, miniöiltä, lättähatuilta ja johtavilta poliitikoilta. Mielensäpahoittajalle saapuu yritysten yhteistyötarjouksia, kutsuja kopinakenkien ja kravattikaulojen juhliin, pyyntöjä Yleisradioon ja Pöllötelevision aamuohjelmiin. Kaikki tämä vain siksi, että Mielensäpahoittaja etsii vastausta häntä riivaavaan kysymykseen. Oliko kaikki ennen paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja kertoo sekä ihmisten kaipuusta vanhoihin hyviin aikoihin että matkasta kohti tuntematonta tulevaisuutta. Jälleen kerran Mielensäpahoittaja saa lukevan Suomen kansan nauramaan ja ymmärtämään, itseään ja itselleen.