100-vuotisjuhlateos antaa ensimmäistä kertaa jääkäriliikkeen koko kuvan yksissä kansissa: 10 kirjoittajaa, yli 600 sivua ja 500 kuvaa.

Perusteellinen kuvaus itsenäisyysaktivisteista ja venäläisten vastatoimista: vankkaa, alkuperäislähteisiin pohjautuvaa tietoa ja yksityiskohtaisia etappikarttoja.

Runsas kuvahistoria jääkärien koulutuksesta Saksan armeijassa ja taisteluista I maailmansodan itärintamalla. Selkeät luettelot mm. kaatuneista, haavoittuneista ja rautaristillä palkituista jääkäreistä.

Sotilasasiantuntijan laaja selonteko jääkärien korvaamattomasta panoksesta talvi- ja jatkosodassa. Jääkärikomentajien esittelyt, mm. Erik Heinrichs, Taavetti Laatikainen, Ruben Lagus, Matti Laurila, Hjalmar Siilasvuo, Paavo Talvela, Väinö Valve.

Juhlateosta on painettu vain 1914 kappaletta, ja jokainen kirja on yksittäisnumeroitu. Jääkärien­ perintö on arvokas muisto Suomen itsenäisyyden kohtalonvuosista 1914–18 ja 1939–44.

Miksi jääkäriliike syntyi?

Vuonna 1914 Suomessa elettiin toista sortokautta. Maailmansota alkoi, vallankumous kipinöi­, Venäjän imperiumi huojui. Suomessa syntyi maanpetoksellinen liike, jonka tavoitteena oli Suomen täysi itsenäisyys. Tuhannet toimivat sen hyväksi kaikkialla maassa. Venäläistämisen varjossa kasvanut sukupolvi lähti sotilaskoulutukseen Saksaan vapauttaakseen isänmaan.

Keitä jääkärit olivat?

Parintuhannen jääkärin joukko oli nuori Suomi pienoiskoossa: pataljoonaan mahtui patriootteja ja seikkailijoita, ylioppilaita ja työmiehiä, porvareja ja sosialisteja, merimiehiä ja maanviljelijöitä, suomen- ja ruotsinkielisiä. Jääkärien perintö -teoksessa on kymmenien jääkärien ja aktivistien pienoiselämäkerrat ja kattava nimihakemisto.