"Väinö Hämeen-Anttila kirjoitti yksin kokonaisen tietosanakirjan 1920-luvulla. Tuloksena oli häpeällinen tahra suomalaisessa kustannushistoriassa, ja kirja hävisi nopeasti markkinoilta. Vanhentuneen tiedon ja entisaikain valistuksen uusi tuleminen alkaa, kun myöhäisessä keski-iässä elävä akateeminen nainen ryhtyy lukemaan tietosanakirjaa alusta loppuun, aakkosjärjestyksessä. Se vie onnettoman naisen virkavapaalle, lapsuuteen, sukutarinoihin, Teneriffalle, tuntemattomien miesten kanssa päiväkahveille ja myötäelämään monitaituri Hämeen-Anttilan meriseikkailuja.
Sivistyksen turha painolasti on ensyklopedinen parodia sivistyksestä, tiedon merkityksestä ja sen kirjoittajasta itsestään. Lisäksi se evästää lukijaansa syyttä unohdetuilla tiedonjyvillä kuten hobbelbobbel, sanomapitsi ja roimahousut." (takakannen teksti)